maanantai 17. syyskuuta 2012

Keittiön nurkan leipomo

Meillä on ollut jo vuosia leipäkone. Saimme sen lahjaksi, ehkäpä jonain jouluna. Alkuun teimme usein mutta innostus hieman laantui kun asustin yksin miehen ollessa Kiinassa. Koneemme on OBH Nordican ja se pyöräyttää kelpo leivän kolmessa tunnissa. Olemme kokeilleet monia reseptikirjan ohjeita mutta nykyään teemme leivän ihan omasta päästä. Milloin tulee laitettua mitäkin jauhoa, lesettä tai siementä. Juustoleipä on yksi suosikeistani. Käytämme aina kuivahiivaa, helpompi mitata ja tasaisempi tulos. Eilen oli taas lämmintä leipää jonka mies otti mukaansa kun suuntasi taas kohti uutta työviikkoa.


Reilu vuosi sitten sattui hassu juttu leipäkoneen kanssa. Olin tehnyt leivän ja jättänyt sen jäähtymään. Astiassa oleva seikotin jää paistuessa leivän sisään joten pieni metalliosa oli siis edelleen leivässä. Illalla kun tulin raveista kotiin pitikin soitella synnärille lapsivesien takia ja laitoin vain leivän pussiin. Lapsihan syntyi siten aamuyöstä ja sairaalareissustamme tuli viikon mittainen. Leipä oli liian tiiviissä pussissa ja homehtui. Kun tulimme kotiin linkaisin koko leivän biojätteeseen. Tietenkään en muistanut koko sekoittajaa. Kun sitä sitten etsittiin muutaman viikon päästä niin tulipa mieleen että taisi mennä roskiin. Uusihan maksoi sitten ihan riittävästi kun sen maahantuojalta tilasin. Kun osa saapui hajosi itse kone. Ei käynnistynyt enää. Anoppi osti sitten joululahjaksi uuden samanmoisen.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Villalanka porisemassa

Tästä on jo useita vuosi kun olen viimeksi osallistunut salaiseen neuleystävään. Lähes kaikki langatkin on kulutettu jo aikoja sitten mitä ystäviltä on saatu mutta kolme vyyhtiä oli vielä jäljellä. Kolme valkoista vyyhtiä ja kolme pussia Kool-Aid jauhetta on kiltisti odottanut aikaa parempaa lankalaatikossa. Etsin lankalaatikosta lankaa pieniä sukkia varten, jota ei löytynyt mutta nämä tarttuivat käteen. Eilen aamulla sitten keittelin lankoja ja värjäsin nämä karkkikerät. Melko makoisat tuoksut oli väreissä ja langat tuoksuu kyllä vieläkin vienosti karkille. Hauskalta näyttää kerällä värit, toivottavasti myös neulepintana.



torstai 13. syyskuuta 2012

Sateenkaaren väreissä

No nyt on varustauduttu myös kevättalveen. Prismasta katselin Lassien haalareita mutta päätinpä kuitenkin poiketa ennen lopullista ostopäätöstä paikalliseen Galleriaan. Sinne oli popsahtanut Popin myymälä. Kivan näköisiä vaatteita oli paljon ja myöskin talvihaalareita. Hinta kuitenkin laittoi huimaamaan vaikka laadusta olenkin kuullut vain kehuja. Kärryteltiin sitten vieressä olevaan Kappahlin ja ostettiin värikäs Kaxs haalari josta myöskin olen kuullut kehuja jotta kestäisi hyvin käyttöä. Hinta kun oli Popiin verrattuna puolet. Tähän haalariin on ihana yhdistää kaikenlaisia värejä. nyt houkuttaisi hankkia keltaiset rukkaset ja pipo.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Varaudumme talveen

Alkukesästä mummo matkaili Tallinnan suuntaan ja toi Lennen tehtaanmyymälästä pojalle toppapuvun. Mukana seurasi myös rukkaset ja pipo. Viime viikolla havahduin syksyn tulemiseen kun lapsosen varpaat ja sormet olivat kylmät ulkoilun jäljiltä ja kaivoin toppapuvun sovitukseen. Juuri passeli mutta onko se enää kevättalvella? Aloinkin tässä miettiä onko se lähdettävä kuitenkin sitten toppapukukaupoille etsimään jo seuraava koko kaappiin vai luotettava joulun alennusmyynteihin ja Reiman myymälään? Välillä tuntuu kovin vaikealta tämän lapsen vaatettaminen, etenkin tämä ulkovaatetus ja varautuminen aina seuraavaaan kauteen pähkäillen minkä kokoinen se lapsi mahtaa milloinkin olla. 

Toinen "härkää sarvista" juttu taitaa olla se talvikenkien ostaminen. Meillä ei ole yksiäkään kenkiä, vain kumisaappaat vuorella joten toivomme vielä ainakin hetken lämmintä syksyä. Tämä äiti kun ei vielä ole valmis ostoksille, ainakaan kenkä.


tiistai 11. syyskuuta 2012

Me&I kutsut

Sunnuntaina kutsuiltiin Me&I lasten- ja naistenvaatteiden merkeissä. Tietenkin olin jo ennalta katsellut mallistoa netistä. Suosikkini vaihtuivat kutsujen aikana täysin. Alkujaan tykästyin liikennepaitaan ja pipoon lapselle ja siilit näyttivät minusta tyhmiltä. Pääsyin kuitenkin tilaamaan pojalle siilibodyn ja oranssit housut. Olisin myös tahtonut tilata jumsuitin mutta meidän koko oli päässyt loppumaan samoin kuin pöllöpipossakin oli pienin koko loppu. Joudun ne kyllä varmasti tässä vielä tilaamaan kun tehtaalta tulee uusi erä.

Itselleni en löytänyt mitään varsinaista suosikkia ensikatsomalta. Sovittelin monia vaatteita ja päädyin tilaamaan kovasti kehutut farkut. Olivat ihanan pehmeät päällä. En olisi ikinä uskonut, että tilaan vaaleanpunaisen mekon mutta kun sovitin geisha kuvalla olevaa mekkoa näytti se juuri sopivalta töissä pidettäväksi. Tokihan ostoskoriin päätyivät myös yogahousut. Ne vaan ovat malliltaan niin hyvät ja ihanat päällä.


En hirveästi tykkää shoppailusta ja nykyään käynkin kaupoissa vain kun on pakko. Tykkään meandin vaatteista koska ne ovat värikkäitä ja hyvälaatuisia. Muutamat hieman kalliimmat ja paremmat vaatteet on aina hyvä olla kaapissa. Näitä on helpo tilata ja paketti tulee nopeasti. 

Onkos tänne blogiin eksynyt lukijoiksi muita meandi faneja?

lauantai 8. syyskuuta 2012

Syntymäpäivät

Muutama viikko sitten meillä vietettiin 1-vuotissynttäreitä. Olipahan kestit. Pari tuntia ja parikymmentä ihmistä. Päivänsankari oli aivan ihmeissään koko touhusta mutta jaksoi hyvin. Kakkuakin pääsi maistelemaan ja lahjatkin kiinnostivat hetkisen. Lahjoina E sai aterimia, nuppipalapelejä ja palikkalaatikon. Täytekakkuun olin tilannut Mansikkamäen Ebeltä koristeen ja aivan ihana tekikin jälleen. Pupun pylly ja kakku oli suklainen ja korkea, kuin kanto jonka koloon pupu on päänsä työntänyt. Kakku teki kauppansa mutta koska pöytä oli täynnä kaikenlaisia herkkuja sai osansa myös työkaverit maanantaiaamuna.


torstai 6. syyskuuta 2012

Välillä vähän...

väsyttää, itse kutakin.


tiistai 4. syyskuuta 2012

Reppuihminen

Olen aina ollut reppuihminen ja tykännyt käyttää reppua. Ajattelin, että reppuajat olisivat ohitse kun koulut tuli käytyä. Käytinkin tässä jonkin aikaa olkalaukkua. Kaikki tavarat ei kuitenkaan kovinkaan useasti mahtuneet tuohon olkalaukkuun joka näppärä onkin kun syö sisäänsä kameran sekä kaikenlaista muutakin. Paperit ja kansio ei sinne kuitenkaan mahtuneet ja aina keikkui mukana kangaskassi niitä varten.

Monesti olen ihastellut Haglöfsin Corker reppu. Pyörittelin sitä taas yksi päivä urheilukaupassa ja naps, hoksasin, että tuohan on juuri sopiva reppu minulle. Reppu on pinnaltaan kova ja säilyttää muotonsa tyhjänäkin. Reppu täytetään sivusta. En kuitenkaan tehnyt ostopäätöstä heti vaan kipaisin seuraavana päivänä kauppaan papereideni ja kansion kanssa. Testailin niitä repun sisään ja totesin, että juuri optimaalisen kokoinen eli roinani mahtuivat medium kokoiseen reppuun. Mukaan mahtuu niin työpaperit kuin se kamerakin. Lisäksi mahtuu niin penaali, rahapussi kuin neulekin. Tarvittaessa, hyvin pakaten vähän muutakin. Kameran takia halusin juuri tällaisen kovapintaisen repun joka ei mene lysyyn.

Värivaihtoehtoja olisi ollut vaikka mitä kivoja mutta päädyin kuitenkin mustaan joka sopii kaikkien takkejen kanssa ympärivuoden. Reppu pääsi heti kaupassa selkään ja tuntui varsin hyvältä kantaa.



maanantai 3. syyskuuta 2012

Sateenkaaren väreissä

Syksy on alkanut vauhdikkaasti. Aamulla mummi hakee pojan kun menen töihin ja iltapäivällä haen kotia. Illat tuntuvat välillä todella pitkiltä kahdestaan pojan kanssa. Mies saapuu aina kotiin viikonlopuiksi. Koulutus ja sohvannurkka neuletta varten ostin pitkästä aikaa lankaa, sateenkaaren väreissä. Kerästä riitti sukat minulle ja pojalle. Vähän jäi jäljellekin.


Eppusen kaapilla arpoo


Eppusen kaapilla blogissa on arvonta pystyssä ja palkintona me&i peitto. Klikkailkaapa mukaan!