sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Luistelemassa




Sain syksyllä työkaverilta lainaan pienet hokkarit. Ne ovat kiertäneet jo useammalla lapsella. Nyt kun pakkaset viimein hellitti ja läheisen koulun takapihalla on jää niin pitihän se sitten lähteä kokeilemaan. Jännää oli ja hyvin jaksoi hetken luistella isin kanssa.


Koiraa alkoi paleltamaan tietenkin heti kun pysähdyttiin vaikka sillä oli takkikin päällä. Istua kokotti sitten rattaissa villaviltin alla, silti valitti :) Meidän lämpöä rakastava koiruus tahtoisi varmaan asua jossakin lämpimässä maassa. Nyt kovilla pakkasilla liikkuminen oli melko tahmeaa mutta onneksi tossut jalassa sentään suostuu kävelemään jonkinlaisia lenkkejä.

tiistai 14. tammikuuta 2014

Askartelukaappi



Kesällä kun muutimme jouduin luopumaan omasta pienestä askarteluhuoneestani jonka olen esitellyt aikaisemmin blogissa, tekstiin pääset tästä. Koska vaatehuoneen täyttäneet askartelutavarani eivät ihan minne vaan mahtuisi vaikka ihan reilulla kädellä myinkin tarvikkeita pois ja lahjoitin koulun iltapäiväkerhoon oli tehtävä hieman suunnitelmia. Nykyisessä työhuoneessamme on kolme korkeaa vaatekaappia. Yhdessä oli hyllyt ja toinen oli sitten leveä tankokaappi yhdellä ylähyllyllä. Tähän kaksioviseen kaappiin laitettiin työtaso, sahattiin vanha taso sopivaksi ja ostettiin kaksi hyllyä. Sivuseinille ripustettiin magneettitaulu ja toiselle puolelle tanko johon saa ripustettua kaikenlaista. Takaseinään ei tanko laitettu koska kaapiston takaseinä on vain ohutta levyä ja varsinaiseen seinään on hieman rakoa joten ei jaksettu alkaa tuumailemaan sopivia kiinnitysjuttuja. Ehkäpä takaseinään ajan myötä tulee teippailtua kaikenlaista inspiraation lähdettä. Nyt siellä on vain yksi pieni valokuva jonka vahingossa tulostin liikaa.

Kolmas kaappi täyttyi kyllä myös askartelutarvikkeista. Siellä on isommat laitteet ja kaikki leimailuun liittyvä tarpeisto. Pyrin laittamaan kaiken pienemmän kaksiovisen kaapin puolelle ja suuremmat jutut sitten tuonne kolmannen kaapin hyllyille. Vielä en ole kovinkaan paljoa ehtinyt askartelemaan ja tuossa kaapin läheisyydessä on työpöytäni niin kaapin työtasolla tuskin kovin paljoa tulen askartelemaan. Se on kyllä hyvällä korkeudella eli seisomakorkeudellani. Koko syksyn pöytätaso on kerännyt erinäisiä keskeneräisiä projekteja mutta nyt sain joulun aikoihin kaiken siitä pois eli nyt olisi sitten senkin puolesta mahdollisuus jotain tehdä. Katsotaan mitä tämä vuosi mahtaakaan tuoda askartelurintamalla, ideoita ainakin olisi.

perjantai 10. tammikuuta 2014

Project Life ja kuinka minä sitä teen






Viimeiset kolme vuotta on meidän perheen elämää talletettu Project Life kansioihin. Mutta mikä ihme se Project Life sitten oikein on? Lyhykäisyydessään Project Life on valokuvakansio jonne talletetaan muistoja niin valokuvien kuin tekstien muodossa. Jokainen voi totetuttaa sitä miten itse haluaa. Enemmän aiheesta löytyy Project Lifen luojalta Becky Higginsin sivuilta.

Ensimmäiset Project Life tuotteet hankin 2010 vuoden lopussa kun Ella Eliisan kautta sai ostettua kokonaista settiä Suomeen. Minä valitsin silloin setiksi Amberin. Orjallisesti kirjoitin jokaisesta päivästä ja kuvatkin oli aukeamalla aina yksi jokaiselta päivältä. Myöhemmin olen vaihtanut setin mukana tulleen kansion mustaan American Craftsin D-renkaiseen.

Toisena vuonna tilattiin kaverin kanssa setit suoraan Amerikasta. Valinta osui Turquoiseen. Tekotapa vaihtui rennonpaan. Kuvat aukeamalle keräsin viikon parhaista ja merkittävimmistä otoksista ja teksti tuli kokonaisena tarinana viikon kulusta. Päivät jolloin ei mitään merkittävää tapahtunut on siis hypätty ylitse. Nyt ei myöskään kompastuskiveksi tullut enää se, ettei muistanut mitä minäkin päivänä on tehty. Myös tämän setin mukana tullut kansio vaihtui mustaan American Craftsiin.

Kolmantena vuonna tilasin Scrapbooker´s Inner Circlestä ainoastaan korttipaketin ja muovitaskuja koska haluan käyttää kansioina edelleenkin mustia American Craftseja. Nykyään Project Lifeä ei myydäkään samalla tavalla settinä kuin alkuaan vaan jokainen kokoaa oman settinsä. Koska kerran tilausta tein niin ostoskoriin tuli samalla otettua kaksi korttisettiä, Clementine ja Cobalt. Vuosi 2013 kerättiin Clementinen väreihin.

Tarkoitus oli nyt aloitella sitten käyttämään Cobaltia mutta ihastuin Honey sarjaan ja tilasin sen sekä lisää muovitaskuja Nelssonin vinkistä Scrapbookdepotista. Eli Cobalt saa jäädä vielä varastoon tulevia vuosia varten. Muovitaskuja otin ihan reilusti ja paljon erilaisia.

Viime vuosi kuten tämä nykyinen mentiin ja mennään hyväksi havaitulla tavalla eli parhaat ja hauskimmat kuvat aukeamalle tekstin kera joka kertoo pääasiat. Tänä vuonna ajattelin hieman kunnostautu kuviin itseensä kirjoittamisella koska voipi olla, etten ehkä kovinkaan monia vuosia muista joidenkin henkilöiden nimiä tai paikkoja niin ajattelin sellaisia tietoja lisätä suoraan kuviin.

Kansion, muovitaskujen ja valmiin korttisetin lisäksi käytössä on ainoastaan kynä tekstejä varten, sakset ja kulmien pyöristäjä. Pyöristän aina kaikista kuvista kulmat koska korttisetin kortit ovat pyöristettyjä nekin. Näyttää omaan silmään paremmalta kun kaikki on pyöristetty. Kansioon liitän aina leffalippuja, kuitteja ym. viikola kertyvää paperisälää. Helppo katsoa paljonko maidon hinta on noussut ja parkkimaksut.

Ensimmäisenä vuonna teetin kuvani isoina satseina, usein ifolorilla. Silloin kansion tekeminen tuntui toisinaan todella raskaalta ja kun aloitusta rassasi vielä raskausväsymys niin ihme, että näitä kansioita vielä väsäilen. Nyt olen kuitenkin tulostanut kuvani jo hyvän tovin Canonin Selphy CP800 tulostimella joka jostakin alesta hankittiin. Ilman tuota en enää pätjäisi ollenkaan vaikka hintaahan kuville tulee hieman enemmän kuin netin kautta teettäessä. On kuitenkin ihana saada aukeama vaikka heti sunnuntaina valmiiksi kuin odotella aina kuukausi, teettää kuvat ja sitten kasata sivut. Papereita tulostimeen tilailen tai laitan miehen tilaamaan aina muutaman paketin kerrallaan Verkkokaupasta.

Näin siis syntyy minun kansioni.


lauantai 4. tammikuuta 2014

Project Life - 3 vuotta takana ja monta edessä









Taas on vuosi vaihtunut ja yksi kansiollinen Project Lifeä tehtynä. Vuosi vuodelta nautin enemmän kansion tekemisestä joten loppua ei ole näkyvissä. Poika on myös innostunut katselemaan kuvia joten eivät kansiot pääse hyllyssä pölyttymään. Yllä muutama kuva vuoden 2013 kansiosta. Muovitaskut heijastavat inhottavasti ja pimeys vaivaa mutta ehkäpä noista jotain selvää tarkkasilmäsiet saa.

Tänä vuonna kestin hyvin mukana. Ainoastaan kesällä muuton aikoihin jäin pahasti jälkeen ja kuviakin oli melko vähäisen joten muutamat viikot tuottivat tuskaa. Onneksi sisko oli kuvaillut joten laitoin sitten hänen kuviaan ja koulun alkamisviikolle löytyi apua eräältä oppilaalta. Monesti saankin kuvasivut ihan kivasti tehtyä mutta toisinaan tekstit laahaavat jäljessä, niin tänäkin vuonna. Nyt on kuitenkin koko kansio valmis ja aletaan uutta täyttelemään taas innolla.

perjantai 3. tammikuuta 2014

Riks ja raks


Aamulla miulla oli vielä ehjät kengät kun kävin koiran kanssa aamulenkillä. Seuraavaksi kun lähdin viemään poikaa mummolaan hoitoon ihmettelin, että kuinka se kenkä nyt niin kovasti hiertää. Mummolassa asiaa tutkittuani totesin vuoren menneen rikki ja sieltähän se sitten kantapäätä nakertaa. Harmittaa kun aina kaikista kivoista kengistä menee vuoret rikki, muuten olisivat vallan hyvässä kunnossa vielä. Onhan näitäkin kenkiä jo parisen talvea ahkerasti käytetty mutta kun mie oon niin laiska hankkimaan uusia ja sitten kun kauppaan jaksan raahautua niin vieläpä pihi ja tuumailen, etten mie nyt oikeasti varmaan tarvitse. Mutta nyt kyllä tarvitsisin uudet talvikengät, tuollaiset vain nopeasti jalkaan vedettävät korkean malliset. Ihna en noissa koiranulkoilutuskuomissani viitsi kaupungilla kulkea. eli kauppaan pitäisi tieni käydä koska hiertäviä kenkiä en jalkaani laita ja vuori on kulunut kyllä niin hyvin ettei noita mitenkään paikkaillakaan.


Syksyllä koin suuren menetyksen miun Haglöfsin takin kanssa. Miulla on ollut vuodesta 2006 asti käytössä Haglöfsin musta kuoritakki. Siitä parempaa takkia ei ole ollutkaan ja Haglöfsin Spur housut myös, aivan ehdottomat. Housut kokivat kovia jo vuosia sitten skootterin kanssa kaatuessa ja vuorikankaat on melko hituile mutta koska mallia ei enää valmisteta niin mie käytän niitä kunnes lahoavat päälle. Takkin kanssa kävi kuitenkin niin, että vetoketjut alkoivat kenkkuilemaan ja niin pitkästä etuketjusta kuin lyhyistä taskujenkin ketjuista lähti vetonupit irti. Sen lisäksi ketjut eivät muutenkaan oikein enää toimi vaan aukeilevat tai eivät mene kiinni. Koska hermo ei riittänyt joka päivä leikkiä vetoketjujen kanssa niin jouduin hankkimaan uuden takin, tällä kertaa pinkin, koska alerekissä sellainen roikkui. On se vaan kyllä kumma kun ei nuo vaatteet kestä edes 10 vuotta päivittäistä käyttöä :) Shoppailu ei siis ole ihan miun juttu joten koitan ostaa kaiken mahdollisimman laadukkaana jotta kestäisi kauan. Haglöfsin tuotteisiin olen ollut ekstra tyytyväinen ja niitä meiltä löytyykin niin minun, miehen kuin lapsenkin käytöstä.

torstai 2. tammikuuta 2014

Kyytiä papereille


Miten voikin ihmisen kaappeihin kertyä tuota paperia. Nyt alkoi taas ahistamaan ja kävin kaikki mapit lävitse. Roskiin lähti paljon kouluaikaisia luentomuistiinpanoja joita ei ole valmistumisen jälkeen kertaakaan luettu. Vuosittain kun noita mappejä käy läpi niin aina sieltä löytyy jotain pois heitettävää. Tärkeiden papereiden mapista löyty vanhentuneita takuukuitteja ym. Lapsi keksi tyhjistä kansioista leikin ja asetteli niitä erilaisiin muodostelmiin. Tulee aina niin hyvä mieli ja rauhallinen olo kun saa järjestettyä tavaroitaan ja karsittua tarpeetonta pois.